Kenttäkerros

Kenttäkerroksessa on varpuja, ruohoja ja heiniä.



Puolukka

Tässä kuvassa näet puolukan sisältä sen kasvialkiot eli sen siemenet. Kun ne ovat marjan sisällä niin se on koppisiemeninen.

Puolukka on Suomen tärkein luonnossa oleva marja. Siinä on soikeat paksut vahapintaiset lehdet.

 

Sen lehdet estävät veden haihtumista niin siksi puolukka on sopeutunut elämään kuivassa.

Puolukka ei syksyllä pudata lehtiin, vaan lehdet säilyvät 3 tai 4 vuotta. Puolukassa on pystyssä toisin kuin sen sukulaisella sianpuolukalla.
Puolukka kukkii alkukesästä.

 

Mustikka

Mustikka viihtyy eniten kosteammilla paikoilla kuin puolukka. Se on sopeutunut monelle kasvupaikalle. Mustikkan marja ovat kypsiä jo heinäkuussa, mutta se kukkii kesäkuun alussa.

Se on taloudellisesti kallis ja myö tosi terveellinen marja. 

 Tässä kuvassa näät mustikan siemenet eli sen kasvialkiot, jotka kasvavat marjan sisällä vähän niinkuin kopissa niin siksi sitä sanotaan koppisiemeniseksi.

 

 

Juolukka

Juolukan marja on saman tapainen kuin mustikassa, mutta siinä on omanlaisia erilaisuuksia.

Juolukan marjan päässä on ristin muotoinen halkeama.

 

Myös juolukka on koppisiemeninen varpukasvi niin kuin mustikka ja puolukkakin.

 

 

 

Kanerva

Kanerva on varpukasvi. Sitä kasvaa yleensä kuivilla, valoisilla paikoilla kuten kangasmetsässä.

Sen tunnistaa sen vaaleanpunaisista kukista.

 

 

 

Kultapiisku

Kultapiisku on  korkea metsä ruoho.

Kultapiiskun varressa on sen sahalaitaisia lehtiä 

ylös asti. Siihen mihin loppuu lehdet niin siinä 

ovat kultapiiskun mykerökukinnot latvaan saakka.

 

 

Oravanmarja

Oravanmarjassa on kaksi sydämmen muotoista lehteä. Se kuuluu liljakasveihin, ja ne kaikki

ovat myrkkyillisiä.

Syksyllä nämä tässä kuvassa olevat valkoiset kukantertut muuttuvat alemassa kuvassa oleviksi punaisiksi marjoiksi.