Puukerrokseen kuuluuvat kaikki täysikasvuiset puut.
 |
Tästä talvisesta kuvasta näkee rauduskoivussa niiden rungon värityksen, kun siinä ei ole lehtiä.
Se elää kuvilla paikoilla. Sen vanhat oksat riippuvat alaspäin niin siksi sitä sanotaankin riippakoivuksi. Rauduskoivun ranko on alhaalta kaarnainen ja halkeilee tyvestä. Saunat vihdat ovat tehty yleensä nuoren raudus koivun oksista. |
 |
Rauduskoivussa on kolmiomaiset lehdet, jossa on reunat ovat sahalaitaiset.
Mänty
Männyllä on pitkä pääjuuri eli pisin ja paksuin juuri, millä se ottaa vettä syvemmältä. Sen takia mänty viihtyy kuivissa ja valoissa paikoissa.
Ja se kasvaa noin 40 metriä korkeaksi.
Kun on sopivan tiheä tai valoisa metsä niin se pudottaa alaoksansa.
Männyn kaarna on rosoista, ja sen varmaankin huomaat noista kuvista.
Neulasia kiinnittyy kaksi kerrallaan männyn oksaan.
Männynkäpy on pienempi kuin kuusenkäpy ja myös pyöreämpi. Ja sekin on myös paljassiemeninen niin kuin kuusikin.
Kuusi
Kuusen siemenet kasvavat sen kävyissä. Se on paljassiemeninen, koska sen siemenet kasvavat näkyvissä.
Kuusi kasvaa melkein männyn kokoiseksi eli 40 metriä korkeaksi.
Kuusen kaarna on rosoista.
Kuusen neulaset kiinnittyvät yksittäin kuusen oksaan.
Omenapuu
Omenapuun lehti on soikea.
Talvella omenapuista lehdet ovat tippuneet ja lehtivihreä on mennyt talteen.
Syksyllä omenapuihin alkaa kasvaa omenia eli omenapuun hedelmiä.
Omena on koppisiemeninen eli sen siemenet kehittyvät sen sisällä.
Vaahtera
Vaahtera kasvaa noin 10-20 metriä korkeaksi. Sen latvus on yleensä pyöreä tai pallomainen.
Vaahterassa on isot halkioiset lehdet. Lehti on myös siitä tuttu, että se on Kanadan lipussa.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti